And so the adventure begins

Jo vuosia olen todistellut itselleni, että vielä jonain päivänä aloitan blogin kirjoittamisen. Muutaman viimeisen kuukauden aikana olen pohtinut paljon tätä blogi asiaa ja todennut, etten tule ikinä blogia kirjoittamaan, jos jatkan tätä todistelua vain päässäni. Myönnän olevani toisinaan melko saamaton ihminen. Olen hyvä keksimään tekosyitä sille, miksi jonkin asian voisi siirtää hamaan tulevaisuuteen, tehdä vasta huomenna tai jopa jättää tekemättä. Haluan, että tähän asiaan tulee nyt muutos. Kyse ei ole vain blogin perustamisesta, vaan päätökseni koskee kaikkia muitakin asioita. Haluan tulevaisuudessa saada tehtyä enemmän sellaisia asioita, joista olen pitkään haaveillut, mutta myös niitä asioita, jotka ovat vain yksinkertaisesti tehtävä. Tämä blogi tavallaan symboloi ja konkretisoi kyseisen päätökseni.

Kyse ei ole vain siitä, että olen saamaton. Minua myös pelottaa blogin perustaminen. Mitä ihmiset ajattelevat minusta? Tuleeko kukaan ikinä lukemaan blogiani? Jaksanko kirjoittaa vai tulenko luovuttamaan? Blogin kirjoittaminen tekee hyvää minulle siis siinäkin mielessä, että se pakottaa minut pois omalta mukavuusalueeltani. Joudun luultavasti tottumaan siihen, että kaikkia ei blogini miellytä ja lukioita kertyy vähän, jos ollenkaan. Saattaa tulla myös hetkiä, jolloin kirjoittaminen ei kiinnosta ja tekee mieli luovuttaa. Tärkeää minulle on, että opin vastaanottamaan kritiikkiä ja selättämään vaikeat hetket ja luovuttamisen tunteet. Olkaa siis rohkeasti kriittisiä ja kertokaa mielipiteenne. Toivon, että blogin kirjoittaminen auttaisi minua tulemaan paremmaksi kirjoittajaksi, minkä vuoksi kommentointi on erittäin suotavaa. Tervetuloa seuramaan matkaani kirjoittajana, opiskelijana ja ihmisenä!